S.K.Treyman: Jääkaksoset

Kyseinen romaani kiinnitti jo hyytävällä nimellään ja kansikuvallaan huomioni Turun kirjamessuilla. Sain sen vihdoin kirjastosta kahden kuukauden odotuksen jälkeen.  

Juoni: On kulunut vuosi siitä kun perheen toinen identtisistä kaksostytöistä menehtyi pudotessaan parvekkeelta. He päättävät muuttaa pois muistoja täynnä olevasta Lontoosta syrjäiselle majakkasaarelle Skotlantiin. Menneisyys näyttää kuitenkin seuraavan perheen äitiä Sarahia kaikkialle, sillä elossa oleva Kirstie-tytär alkaa määrätietoisesti väittää olevansa Lydia, se kaksosista, jonka luultiin kuolleen. Enää Sarah ei voi olla varma, kumpi siskoksista kuoli. Hän joutuu nyt miettimään, onnettomuuspäivän tapahtumia. Mitä hän on unohtanut?


"No", sanon. "Mitä mieltä olet? Omalle saarelle muuttamisesta? Eikö olekin jännää?" 
Kirstie nyökkää varovasti. Hän katsoo kirjaansa ja sulkee sen, ja sitten hän nostaa katseensa jälleen minuun ja sanoo:
"Äiti, miksi sinä sanot minua koko ajan Kirstieksi?" 
Olen vaiti. Hiljaisuus humisee korvissani. Avaan suuni:
"Anteeksi mitä, kulta?"
"Äiti, miksi sinä sanot minua koko ajan Kirstieksi? Kirstie on kuollut. Se oli Kirstie joka kuoli. Minä olen Lydia."

Teema: Suurena osana ovat tietystikin surun käsittely, sekä vanhempien rakkaus lapsiaan kohtaan.

Mielestäni Jääkaksoset on koukuttava, alusta loppuun saakka jännitystä ylläpitävä trilleri, joka osaa yllättää melkeimpä täydellisillä juonenkäänteillään. Olin myös positiivisesti yllättynyt, kun sekä Sarahin, että hänen miehensä Anguksen näkökulmat avautuvat kirjassa. Sarah käyttää välillä liiankin epätoivoisia keinoja auttaakseen tytärtään ja selvittääkseen mieltään painavien kysymyksien vastauksia. Anguksen viha vaimoaan kohtaan on hieman hämmentävää loppuratkaisuun asti, kunnes kaikki selitetään nerokkaasti viimeisillä sivuilla. 

Mitä mieltä te olette noin yleensäkin trillereistä? 
Jääkaksoset on nimittäin ensimmäinen lukemani jännäri ja sen juuri koukuttavuuden takia taidan lukea toivottavasti pian ilmestyvän suomennoksen S.K.Treymanin kirjasta The Fire Child. Odotan sitä innolla! 
-Maria :)

Kommentit

  1. Etenkin psykologiset trillerit vetävät minua aina puoleensa, kuten esimerkiksi tämä Jääkaksoset. Tykkäsin tästä todella paljon <3

    VastaaPoista
  2. En ole ennen uskaltanut mitään trilleriä lukea, mutta nyt taisi mustakin tulla psykologisten trillerien ystävä. Kiitos kommentista Krista!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit